Yhdysvaltain 1940 väestönlaskentatiedot julkistetaan 2. huhtikuuta

Yhdysvaltain vuoden 1940 väestönlaskennan (United States Federal Census) tiedot julkistetaan 2. huhtikuuta.  Ne tulevat käsittämään yli 132 miljoonaa henkilöä.  Monille sukututkijoille nämä tiedot tulevat varmasti merkitsemään isoa harppausta eteenpäin siirtolaissukujen tutkimuksessa.  Aiemmat väestönlaskennat ja niiden lomakkeiden sisältö ovat varmasti tuttuja.  Tässä artikkelissa vertaan edellisen vuoden 1930 väestönlaskennan lomaketta uuteen vuoden 1940 lomakkeeseen. Uusi lomake tuo mukanaan monia mielenkiintoisia lisätietoja. 

Vuoden 1930 lomakkeessa ovat seuraavat tiedot:

1930 väestönlaskentalomake

1      Katu tai tie

2      Talon numero (kaupungeissa)

3      Asunnon numero (laskijan vierailujärjestyksessä)

4      Perheen numero (vierailujärjestyksessä)

5      Perheeseen 1.4.1930 kuuluneen henkilön nimi

6      Sukulaisuussuhde perheenpäähän

7      Koti omistuksessa tai vuokrattu

8      Omistusasunnon arvo tai kuukausivuokra

9      Omistaako radion

10  Asuuko perhe maatilalla

11  Sukupuoli

12  Ihonväri

13  Ikä viime syntymäpäivänä

14  Aviosääty

15  Ensimm. avioliiton solmimisikä

16  Onko käynyt koulua 1.9.1929

17  Luku ja kirjoitustaito

18  Syntymävaltio

19  Isän syntymävaltio

20  Äidin syntymävaltio

21  Äidinkieli

22  Maahanmuuttovuosi

23  Onko kansalainen

24  Osaako puhua englantia

25  Ammatti

26  Työpaikan toimiala

27  Työntekijäluokka

28  Onko työssä

29  Työttömyysnumero

30  Onko sotaveteraani

31  Minkä sodan

32  Maatilan numero

Vuoden 1940 lomakkeessa ovat seuraavat tiedot.  Edelliseen laskentaan nähden uudet tiedot merkitty punaisella värillä.

1940 väestönlaskentalomake, vasen puoli 

1      Katu tai tie

2      Talon numero (kaupungeissa)

3      Kotitalouden numero

4      Koti omistuksessa tai vuokrattu

5      Omistusasunnon arvo tai kuukausivuokra

6      Asuuko kotitalous maatilalla

7      Kotitaloudessa tavallisesti 1.4.1940 asuneen henkilön nimi

8      Sukulaisuussuhde perheenpäähän

9      Sukupuoli

10  Ihonväri

11  Ikä viime syntymäpäivänä

12  Asuuko kotitalous maatilalla (sama kuin kysymys 6)

13  Onko käynyt koulua 1.3.1940 jälkeen (muotoilu poikkeaa vuodesta 1930)

14  Korkein suoritettu oppiarvo tai luokka  UUSI

15  Syntymävaltio

16  Ulkomailla syntyneen kansalaisuus

17  Asuinkunta 1.4.1935 UUSI

18  Asuinpiirikunta 1.4.1935 UUSI

19  Asuinosavaltio tai –maa 1.4.1935 UUSI

20  Onko asunut maatilalla 1.4.1935 UUSI

14-vuotiaiden ja vanhempien työllisyys UUSI

21  Oliko henkilö työssä 24.-30.3.

22  Oliko henkilö julkisessa hätätyössä 24.-30.3.

23  Hakeeko henkilö työtä

24  Onko henkilöllä työpaikka tai liike

25  Onko henkilö kotityössä, koulussa, työkyvytön tai muualla

26  Työtunteja 24.-30.3.

27  Työttömyyden kesto 30.3. mennessä (viikkoa)

28  Ammatti

29  Työpaikan toimiala

30  Työntekijäluokka

31  Työssäoloviikkoja 1939

32  Palkka 1939

33  Onko yli $50 muuta kuin palkkatuloa 1939

34  Maatilan numero

Lisäkysymykset lomakkeet riveillä 14-29 luetelluille henkilöille

(Kaikille ikäryhmille)

35  Nimi

36  Isän syntymävaltio

37  Äidin syntymävaltio

38  Äidinkieli

39  Onko sotaveteraani tai perheenjäsen

40  Onko veteraani-isä kuollut

41  Minkä sodan

(14-vuotiaille ja vanhemmille)

42  Onko sosiaaliturvanumero

43  Onko liittovaltion eläkevähennystä

44  Mitä osaa palkasta vähennys koskee

45  Tavallisin ammatti

46  Työpaikan tavallisin toimiala

47  Tavallisin työntekijäluokka

(Naisille, jotka ovat tai ovat olleet naimisissa)

48  Onko ollut naimisissa useasti

49  Ensimmäisen avioliiton solmimisikä

50  Syntyneiden lasten lukumäärä

Vuoden 1940 lomake sisältää paljon uutta kiinnostavaa asiaa.  Erittäin hyödyllisiä tulevat varmasti olemaan vuoden 1935 tiedot.  Kun pääsemme lukemaan ensimmäisiä täytettyjä lomakkeita saamme käsityksen, miten niitä on todellisuudessa sovellettu.  Kysymysvalikoima on kuitenkin todella laaja ja huolellisesti täytettynä antaa varsin selkeän kuvan ihmisten silloisista elinoloista.

  

Niinistön sukukirja myynnissä Kirjaputiikissa

Kuvassa Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön taulu sukunsa sukukirjassa.  Teoksesta: "Eero Suomi & Pirkko Maljanen, Henrik Sjöholmin suku 1778-1988".  Nyt Kirjaputiikin valikoimassa (vain yksi kappale)  http://www.kirjaputiikki.fi/product.php?id_product=95

Torppien esittämisestä rippikirjassa

Torpparisukujen tutkimisessa on omat ongelmansa.  Tässä artikkelissa keskityn eräisiin torppien esittämistapoihin rippikirjoissa.  Niitä tutkittaessa kannattaa olla huolellinen ja merkitä muistiin kaikki vähäpätöisemmiltäkin tuntuvat yksityiskohdat.  Muuten voi hyvin helposti syntyä sekaannuksia ja tutkimus ajautua aivan virheelliseen suuntaan.

Talolliset on useimmiten kirjattu rippikirjaan varsin huolellisesti ja kirjaustavat pysyvät jokseenkin muuttumattomina saman seurakunnan rippikirjasta toiseen.  Sen sijaan väliaikaisemmiksi usein arvioidut torpat ja varsinkin niiden asukkaat on esitetty vaihtelevalla tavalla.  Usein onkin vaikeaa seurata tietyn torpan tai torppariperheen vaiheita rippikirjasta toiseen.

Torppa talon yhteydessä 

Tavallisin esitystapa on se, että torppa on kirjattu talon yhteyteen.  Kun talon tiedot on yleensä kopioitu huolellisesti vanhasta rippikirjasta uuteen on kukin torppakin seurannut hyvässä järjestyksessä mukana.  Näin varsinkin pienempien talojen kohdalla, joilla on vähän torppia.  Jos vanhan jo sotkuiseksi käyneen rippikirjan kirjausjärjestystä on talon kohdalla paljonkin muutettu, kuten on isoissa taloissa usein täytynyt tehdä, muuttuu tilanne hankalammaksi.  Tulee olla huolellinen, jotta seuraa eteenpäin juuri oikean torpan tapahtumia.  Saman nimisiä ihmisiä saattaa olla paljon jo senkin takia, että tietyt nimet kulkevat suvussa tai talossa.  Talojen jakaminen saattaa siirtää torpan aivan toiseen kohtaan koko rippikirjaa. 

Olen pitänyt periaatteena, että jokaisen henkilön ja tapahtuman yhteyteen liitän rippikirjan aukeaman numeron, jotta voin aina helposti palata takaisin lähdetietoon.  Numeroksi laitan siis sen alkuperäisen numeron, joka löytyy aukeaman vasemmasta yläkulmasta, enkä kuvatietokannan kuvanumeroa.

Kylän torpat omana ryhmänään

Toinen esitystapa on kirjata kylän kaikki torpat peräkkäin omaksi ryhmäkseen.  Vaikka ne onkin useimmiten otsikoitu talojen mukaan, syntyy joskus kuitenkin ongelmia.  Aina ei ole aivan selvää, mihin taloon kukin torppa kuuluu.  Talojen nimikäytännöt ovat aikojen kuluessa voineet vaihdella tai nimiä on jäänyt kokonaan kirjaamatta.  Kun perustetut torpat ja uudet torpparit on usein kirjattu vain muitta mutkitta edellisten perään, saattavat ne olla hyvinkin epäjärjestyksessä.  Rippikirjaa vaihdettaessa uuteen on torppien järjestystä voitu sitten radikaalistikin muuttaa.

Torppa toisen seurakunnan rippikirjassa

Talojen torppia voi olla myös muiden kylien alueella kirjattuina näiden torppien joukkoon tai sitten pitäjän yhteisellä takamaalla.  Lisäksi on mahdollista, että torppia on kokonaan toisen seurakunnan alueella.  Esimerkkikuvassa nämä torpat on kirjattu kyläkunnittain talojen mukaan eikä rippikirjasta periaatteessa pääse lainkaan selville torppien todellisesta sijainnista.  Joidenkin torppien kohdalla saattaa tosin olla siitä maininta.  Tässä tapauksessa torppareiden löytämistä helpottaa rippikirjan loppuun liitetty sukunimen mukainen hakemisto.

Torppareiden luettelo

Sukututkimus harrastuksenani

Sain parikymmentä vuotta sitten haltuuni sattumalta isäni tädin perheraamatun välissä olleet muutaman sivun kopiot esivanhempiani sivuavasta sukukirjasta.  Aivan muutamaa lukuunottamatta kaikki henkilöt noilla sivuilla olivat minulle vielä silloin tyystin tuntemattomia.  Tiesin joitakin isovanhempieni vanhempia nimeltä.  Siinä kaikki.  Uteliaisuuteni kuitenkin heräsi.

Olen harrastanut historiaa pikkupojasta saakka ja suorittanut yliopistossa poliittisen historian sivulaudaturin.  Historiallinen tutkimus ja arkistotyö ovat minulle siis tuttua.  Poliittinen historia tarjoaa kuitenkin aika erilaiset valmiudet kuin mitä sukututkimus edellyttää.  Siitä huolimatta taustastani on ollut hyötyä monissa tutkimustyöni vaiheissa.

Aluksi keskityin tutkimaan 1800-luvun jälkipuoliskon henkilöitä lähtien liikkeelle saamistani sukukirjasivuista.  Onnistuin kirkonkirjojen ja joidenkin kirjallisten lähteiden avulla keräämään heistä koko joukon irrallisia lähdetietoja.  Tutkimukseni oli kuitenkin varsin hapuilevaa ja siinä oli pitkiä taukoja.  En ollut yhteyksissä muihin tutkijoihin enkä juurikaan tuntenut heidän tutkimusmenetelmiään tai –tuloksiaan.

Vuonna 1995 ryhdyin käyttämään internetiä ja sen avulla sain varsin nopeasti yhteyden sukututkimuksen maailmaan.  Samana vuonna julkaistiin isäni kotikunnan historiakirjan uusi osa hienoine talonhaltijaluetteloineen.  Se antoi voimakkaan sysäyksen tutkimukseni laajenemiselle.  Nyt osasin aivan eri tavalla etsiä lähdeaineistoa suvustani.  Seuraavaksi Hiski –tietokannan käyttöönotto apuvälineeksi lisäsi horisonttiin nousseiden lähteiden määrää ”eksponentiaalisesti”.  Mahdollisten analysoitavien lähteiden määrä alkoi muodostua jo tuolloin suuremmaksi kuin, mitä mitenkään ehdin tutkia.

Esipolvieni tietokanta alkoi laajentua viuhkan tavoin ja innoissani tallensin sinne henkilön toisensa jälkeen.  Pian päästiin 1700-luvulla, kohta sen jälkeen 1600-luvulla ja hetkessä oltiinkin jo 1500-luvulla.  Haravoin Ruotsista alan klassista kirjallisuutta ja yllättäen pääsin niiden avulla jo 1300-luvulle saakka.  Esipolvien ohessa tutkiskelin välillä kiinnostavia serkkuja, joita alkoi löytyä kaikkialta ja kaikilta aikakausilta.

Selaillessani ulkomaista keskustelupalstaa 90-luvun lopulla osui silmiini sattumalta ranskalaisen tutkijan Alexandren kysymys, jolla hän koetti löytää apua lahjoitusmaahovissa asuneiden esivanhempiensa tutkimukseen.  Aivan huvin vuoksi tutkiskelin asiaa ja löysinkin heistä tietoja.  Tästä alkoi pitkä viestien vaihtomme, johon saimme vielä saksalaisen tutkijankin mukaan.  Näin aloin tutkia balttilaisia, venäläisiä ja saksalaisia sukuja.  Monien vuosien jälkeen ilmeni, että olemme Alexandren kanssa kaukaisia serkkuja.

Aleksandren esi-isä amiraali Peter von Sivers, Pukinniemen hovin omistaja Hiitolassa

Aivan vastaavalla tavalla minulle aukesi aikoinaan Pohjois-Amerikan siirtolaisuuden tutkimus.  Minulla ei itselläni ole kovinkaan läheisiä sukulaisia Amerikassa, mutta satuin sattumalta löytämään sieltä sukulaisia parille työkaverilleni.  Esimerkiksi eräskin amerikanserkku luuli olevansa ainoa sukunimensä kantaja maailmassa kunnes sai kuulla Suomesta iloisen uutisen omaavansa täällä joukon sukulaisia.

Viime vuosikymmenellä alkoi minulle valjeta, että harrastukseni tarkoitus ei suinkaan ole kerätä mahdollisimman suurta tietokantaa.  Jotkut tuttavani olivat ylpeilleet kymmeniätuhansia ihmisiä käsittävillä tietokannoilla.  Aloin jo epäillä olevani luuseri, kun minulla oli vain 4000-5000 henkilöä.  Nyttemmin olen luopunut kokonaan mahdollisimman suuren tietokannan tavoitteesta. 

Pääasia että tutkimus on hauska harrastus.  En aio kirjoittaa sukukirjaa.  Minulla on tietokannassani pahoja aukkopaikkoja, joita on miltei mahdoton selvittää.  Jos niihin joskus tulevaisuudessa saan päivänvaloa on se mukavaa, mutta ei harrastukseni seiso tai kaadu sen asian takia.  Esimerkiksi viimeisen vuoden aikana olen saanut paljon uutta selville äitini  äidinisän suvusta.  Minulle on avautunut tutkimussuunta, jonka suhteen olin jo miltei toivoni menettänyt.  Nyt tutkin sitä mikä milloinkin tuntuu mukavalta ottamatta asiasta suurempaa stressiä.