Blogi jatkuu Kirjaputiikin sivustolla

Olen siirtänyt blogin 12.12.2012 jatkumaan Kirjaputiikin sivustolle www.kirjaputiikki.fi

Kirjani iPad versio nyt suoraan Apple iBookstoresta

iPadin käyttäjät voivat nyt ladata kirjani "Arkistosta suvuksi" suoraan laitteelleen Applen iBookstoresta.  Kirja on tehty alunpitäen iPadille ja mm. kirjaan kuuluva sanasto toimii siinä normaalin iPad -kirjan tietokannan tapaan.

Nyt kirjani on ilmestynyt !

Kirjani on ilmestynyt ja on ILMAISEKSI ladattavissa Kirjaputiikista  sekä iPad- että PDF -versiona.  Alla pari lyhyttä lainausta kirjan esipuheesta:

"Tämä on ensimmäinen suomenkielinen sukututkimusta käsittelevä e-kirja.  Se soveltuu tästä harrastuksesta kiinnostuneelle ensimmäiseksi askeleeksi sukututkimuksen maailmaan.  Ajatuksenani on ollut mennä välittömästi sinne, missä tutkimuksen lähteet ovat helpoimmin käytettävissä, internetiin.  Näin lukija pääsee välittömästi kosketuksiin menneisyyden maailman, käsitteiden ja ajattelutapojen kanssa.

Kirjan rakenne perustuu runsaaseen kuvitukseen ja lukijaa ”kädestä pitäen” opastavaan tekstiin.  Esitän yksinkertaisen mallin kerätä ja tarkastella lähdetietoja.  Samalla kuvailen huomionarvoisia tutkimukseen ja lähdeaineistoon liittyviä käsitteitä.  Olen valinnut tutkimuksen kohteeksi pohjalaisen torpparisuvun, jonka vaiheita tarkastellaan muutaman sukupolven ajalta.  Tässä yhteydessä en ole nähnyt vielä tarkoituksenmukaiseksi ryhtyä esittelemään varhaisempien vuosisatojen tutkimusta, mikä olisi vaatinut mm. vanhojen lähdeaineistojen ja käsialojen esittelyä.

.....

Jos lukija kirjani avulla pystyy selvittämään aiemmin itselleen tuntemattomia asioita suvustaan, herää kiinnostumaan sukututkimuksesta ja haluaa tietää lisää, on kirja täyttänyt tarkoituksensa.  Tämän kirjan luettuaan ei toki vielä ole asiantuntija, mutta on toivoakseni päässyt hieman jyvälle siitä, mitä sukututkijat oikein puuhastelevat."

Kesä mennyt kirjaa kirjoittaessa

En ole vähään aikaan päivittänyt blogiani, koska minulla on ollut muu laajempi kirjoitustyö käynnissä.  Olen nimittäin valmistelemassa sukututkimusta käsittelevää kirjaa.  Se vie tällä hetkellä suuren osan liikenevästä ajastani.  Voi olla, etten parin seuraavan kuukauden aikana ennätä tätä blogia juurikaan lisää päivittää.  Mutta perästä kuuluu.

Digitaaliarkiston häiriöistä

Kansallisarkiston Digitaaliarkisto http://digi.narc.fi/digi/ on tuonut historian- ja sukututkijoiden sekä muiden asiasta kiinnostuneiden nähtäville valtavan määrän alkuperäisasiakirjoja, joita aiemmin piti lukea arkistoissa tai siellä, missä niitä mikrokorteilla tai –filmeillä oli käytettävissä.  Jo aloittelevatkin tutkijat pääsevät näin välittömästi lähteiden äärelle.

Mutta kaikkialla, missä sukututkijat tapaavat toisensa sekä internetin keskustelupalstoilla ja Facebookissa käy jatkuva poru Digitaaliarkiston toimimattomuudesta.  Käyttäjiltä jää jatkuvasti yhteys saamatta: järjestelmä on ilmeisesti nurin.  Tottumattomat ihmiset epäilevät omia käyttötaitojaan, konettaan tai operaattoriaan. 

En ole löytänyt mistään Arkistolaitoksen sivuilta mainintaa näistä häiriöistä.  Koska olen vuosikausia ollut rakentamassa ja ylläpitämässä erilaisia kaupallisia sivustoja sekä tietenkin käyttänyt niitä, en voi kuvata tilannetta kuin yhdellä sanalla: potuttaa.  Jokainen itseään kunnioittava yksityinen yritys palvelisi asiakkaitaan sen verran, että laittaisi sivuilleen edes lyhyen maininnan järjestelmässä mahdollisesti olevista häiriöistä.  Siinä ei tarvitsisi mitenkään teknisesti kuvailla näiden häiriöiden syitä, mutta voisi ainakin pahoitella niitä ja vakuuttaa, että jatkuvasti tehdään työtä niiden vähentämiseksi.  Näin asiakkaat ainakin ymmärtäisivät, että vika ei ole heissä tai heidän laitteissaan.

Hypoteesi Gardemeister -suvun alkuperästä

Polveudun 1600-luvulla Suomeen tulleesta Gardemeister –suvusta.  Se on introdusoimaton aatelissuku, joka on myöhemmin talonpoikaistunut.  Suvun varhaisin tunnettu kantaisä on kapteeni Hans Gardemeister, joka palveli 30-vuotisen sodan aikaisessa Ruotsin armeijassa.

Gardemeister palveli ilmeisesti koko sotilasuransa samassa rykmentissä, Uudenmaan ja Hämeen läntisessä jalkaväkirykmentissä.  Vuonna 1655 rykmentin asemapaikka oli Riika ja muutenkin se toimi todennäköisesti Baltiassa.  Hänet mainitaan ensimmäisen kerran furiirina 1635 ja lopulta kapteenina 1657.  Hänen kuolinajastaan on useita eri tietoja 1680-luvulta.  Hans Gardemeister sai hallintaansa Sääksmäen Vuorentaan kartanon 31.5.1650.  Siellä hän eli viimeiset vuotensa.

Hans Gardemeisterin syntymäaikaa ja alkuperää ei ole tiedossa.  Jo Jully Ramsay arveli suvun olevan peräisin Westfalenista, mutta en ole missään lähteessä nähnyt vahvistusta tälle olettamukselle.  Olemme yhdessä muiden tutkijoiden kanssa yrittäneet löytää suvun alkuperää Saksasta, Itävallasta, Baltiasta ja jopa Sveitsistä, mutta turhaan.  Olenkin ryhtynyt epäilemään alkuperän olevan huomattavasti lähempänä.

Lähtökohdan hypoteesien tekemiseen tarjoaa Sääksmäen kirkossa ollut Hans Gardemeisterin muistotaulu.  Sitä on tuskin tehty kovinkaan montaa vuotta Hansin kuoleman jälkeen, joten se on varmasti hänen perheenjäsentensä hyväksymässä muodossa.  Se sisältää Hansin vaakunan ja muistotekstin.  Vaikka teksti onkin saksankielinen ei siitä asiasta todennäköisesti voine vetää paljonkaan johtopäätöksiä.  Sensijaan tärkeää on nimen kirjoitusasu ”Gardie-Meister”.  Tätä asua käyttivät Hansin jälkeläiset vielä vuosikymmenten ajan kunnes se lopulta yksinkertaistui Gardemeisteriksi.  Aiemmissa sotilasrullissa Hansin nimi on kirjoitettu myöskin joko ”Gardie Meister” tai ”Gardie-Meister”. 

Hyvin mielenkiintoinen on kuitenkin muistotaulussa oleva Hans Gardemeisterin vaakuna.  Sitähän ei ole säilynyt missään muussa lähteessä.  Alla olevassa valokuvassa vaakunan kuvio näkyy hieman epäselvästi, mutta kuvan pohjalta laaditussa piirroksessa yksityiskohdat erottuvat tarkemmin.  Kilven yläosassa on selällään oleva kuunsirppi, sen alapuolella kolme tähteä ja kolme ristikkäin olevaa nuolta.  Kilven poikki menee vaakasuora nauha.

Kun mukaan otetaan oheiset kolme versiota toisen suvun vaakunasta on yhdenmukaisuus suorastaan häkellyttävä.    Selällään oleva kuunsirppi, kaksi tähteä ja risti (joka joissakin versioissa koostuu ristikkäisistä miekoista).  Kyse on Ruotsin ylhäisaateliin kuuluvasta de la Gardie –suvusta.  Voisiko näillä suvuilla olla jokin keskinäinen yhteys?  Saattaisiko jollakin de la Gardie –suvun edustajalla olla avioton lapsi, joka on saanut sukunimen Gardie-Meister?  Hänen vaakunansa olisi mukailtu de la Gardien vaakunasta lisättynä vaakasuoralla nauhalla äpärän merkkinä.

Mutta kenestä de la Gardiesta voisi olla kyse?  Hans on todennäköisesti syntynyt noin 1618.  Sitä voidaan pitää lähtökohtana.  Johan de la Gardie (1582-1640) nimitettiin Turun linnan käskynhaltijaksi 15.9.1611 ja toimi Suomessa eri tehtävissä (mm. Hämeen linnan käskynhaltijana) vuoteen 1625 kunnes siirtyi Tallinnaan.  Avioitui 1609 Catharina Oxenstiernan kanssa.  Johanilla ei ollut miespuolisia perillisiä.  Hänen veljensä Jakob de la Gardie (1583-1652) toimi Novgorodin kuvernöörinä ja myöhemmin Tallinnan   käskynhaltijana.  Avioitui 1618 Ebba Brahen kanssa, jonka kanssa oli ainakin 14 lasta.  Periaatteessa kumpikin olisi mahdollinen, mutta suurempi todennäköisyys on Johanin puolella.

Siinähän sitä on mielikuvituksellista spekulaatiota.  Täytyisi ottaa yhteyttä ruotsalaisiin heraldikkoihin ja de la Gardie –suvun tuntijoihin, jospa sieltä suunnalta löytyisi apuja.

Kuninkaallisia sukulaisia

Jugoslavian valtionhoitaja, prinssi Paul

Ainoa todistettavasti suomalaisia sukujuuria omannut hallitseva monarkki on ollut Jugoslavian valtionhoitaja, prinssi Paul.  Lisäksi suomalaisia juuria on nykyisellä Hollannin kruununprinssillä Willem Alexanderilla ja tietenkin Ruotsin prinsessa Estellellä.  Prinssi Paul on 17. serkkuni eli siis sukulaisuussuhde on todella kaukainen.

Carl Johan Stiernvall

Paul polveutuu eräästä 1800-luvun tunnetuimmasta suomalaisesta seurapiirihenkilöstä Aurora Karamzinista.  Eva Aurora Charlotta Stiernvall (1.8.1808 Pori – 13.5.1902 Helsinki) oli yksi  Viipurin läänin maaherran  Carl Johan Stiernvallin ja Eva Gustava von Willebrandin 11 lapsesta.  Oltuaan vuodesta 1835 lähtien Pietarissa hovineitinä hän avioitui 21.11.1836 Venäjän ylhäisaateliin kuuluvan hovitallimestari Paul Nikolajevitsh Demidoffin kanssa.  Demidoffit olivat eräs Venäjän rikkaimmista suvuista. He olivat myös sukulaisuussuhteissa muihin aikakautensa mahtavimpiin sukuihin.  Paul Nikolajevitshin äiti oli ruhtinatar Stroganoff ja  hänen veljensä Anatolin puoliso Mathilde oli keisari Napoleonin veljen Westfalenin kuninkaan Jeromen tytär.

Aurora Karamzin

Auroralle ja Paul Nikolajevitshille syntyi yksi lapsi Paul Pavlovitsh Demidoff (9.10.1839 Frankfurt am Main – 26.1.1885 Pratolino, Italia).    Pian tämän jälkeen 25.3.1840 Paul Nikolajevitsh kuoli 41 –vuotiaana.  Aurora eli leskenä vuoteen 1846 saakka kunnes avioitui myöhemmän everstin Andrei Karamzinin kanssa.  Andrei kaatui Krimin sodassa 23.5.1854 39 –vuotiaana.

Paul Pavlovitsh Demidoff

Demidoffin perhe vietti suurimman osan talvista Etelä- ja Keski-Euroopassa, jossa vakituiseksi asuinpaikaksi muodostui Anatoli Demidoffin huvila San Donato Firenzessä.  Toscanan suurherttua Leopold II oli myöntäntynyt Anatoli Demidoffille San Donaton ruhtinaan arvon, joka sitten periytyi Paul Pavlovitshille.  Hän avioitui Maria Elimovna Mestsherskin (28.2.1844 Pietari – 8.8.1868 San Donato) kanssa ja tämän kuoltua 2.7.1871 Pietarissa ruhtinatar Elena Petrovna Trubetskoin (25.9.1853 Pietari – 28.7.1917 Odessa) kanssa.  Paul ja Elena saivat kuusi lasta, joista toiseksi vanhin oli isoäitinsä kaima Aurora Pavlovna Demidoff (15.11.1873 Kiev – 28.6.1904 Bussolino, Italia).

Aurora Pavlovna Demidoff

  

Serbian prinssi Arsen

Aurora Pavlovna avioitui vappuna 1892 Pietarissa Serbian prinssin Arsenin (16.4.1859 Temesvár – 19.10.1938 Pariisi) kanssa.  Tästä avioliitosta syntyi yksi lapsi Serbian (ja myöhemmin Jugoslavian) prinssi Paul (13.4.1893 Pietari – 14.9.1976 Pariisi).  Aurora Pavlovna ja Arseni erosivat vuonna 1896.  Aurora avioitui myöhemmin uudelleen italialaisen Nogheran kreivin Palatin Nicola Giovanni Marian kanssa.

Kreikan ja Tanskan prinsessa Olga

Prinssi Paul avioitui 22.10.1923 Belgradissa Kreikan ja Tanskan prinsessan Olgan (11.6.1903 Tatoi – 16.10.1997 Pariisi) kanssa.  Paulista tuli Jugoslavian valtionhoitaja 9.10.1934 hänen serkkunsa kuningas Alexanderin tultua murhatuksi Marseillessa.  Hän toimi tässä asemassa vallankaappaukseen 22.3.1941 saakka, mikä oli seurausta Paulin yhdessä Saksan ja Italian kanssa tekemästä sopimuksesta.  Sodan käynnistyttyä kuninkaallinen perhe pakeni maasta.