Sukututkimuksen vaikeuksia

Hieman tottuneemmalle sukututkijalle on usein itsestään selvää, miten henkilön ja perheen tiedot löytyvät eri lähteistä.  Kirkonkirjat seuraavat toinen toistaan loogisessa ja kronologisessa  järjestyksessä.  Sama on asianlaita verotus-, maanmittaus- ja sotilasasiakirjojen kanssa.  Kohdehenkilöiden elämäntarinaa on helppo seurata säntillisesti laadittujen lähteiden perusteella.  Tehtävää ehkä vain hieman vaikeuttaa aika ajoin tapahtuvat paikalliset muutokset asiakirjojen hakemistossa tai järjestyksessä.  Joskus ei hakemistoja ole lainkaan ja koko arkistokokonaisuus joudutaan kahlaamaan läpi.

Mutta sitten välillä käykin niin, että tämä asiakirjojen ketju katkeaa.  Seuraavaa lähdettä ajassa eteen tai taaksepäin ei löydykään sieltä, mistä pitäisi.  Tyypillinen tilanne on seurakunnan muuttaneiden luettelo, jonka mukaan henkilö on saapunut joltakin tietyltä paikkakunnalta.  Mutta sitten sieltä häntä ei löydykään.  Tällaisia tilanteita tulee varmaan jokaiselle vastaan.  On mietittävä tunnettujen asiakirjojen syntyhistoriaa ja käytettävä mielikuvitusta. 

Esimerkiksi tehtäessä merkintää seurakuntaan sisäänmuuttaneiden luetteloon on lähtökohtana ollut edellisestä seurakunnasta saatu muuttokirja, jonka saapunut on tullessan esittänyt.  Entisaikoina ei ilman selllaista ollut mahdollista muuttaa seurakunnasta toiseen.  Saattoi kuitenkin olla kulunut pitkältikin aikaa siitä kun alkuperäinen muuttokirja oli laadittu ennen kuin varsinainen muutto pääsi tapahtumaan.  Kaikkein eniten sekaannuksia aiheuttava seikka on varmasti ollut se, että eri kirjoissa on käytetty samoista henkilöistä erilaisia nimimuotoja.

Paljon ongelmia aiheuttavat tilojen ja torppien synty sekä kehitys.  Henkilöiden siirtyminen paikasta toiseen seurakunnan sisällä on usein epäselvää.  Tavallisesti tietyn rippikirjan sisällä käytetään selviä viitteitä, mistä henkilöt ovat tulleet ja minne menneet.  Mutta riippuu täysin seurakunnassa kulloinkin vallalla olleesta käytännöstä, miten on menetelty rippikirjan eri niteitten välillä.  Usein niitä on alettu pitää kuin puhtaalta pöydältä ilman mitään viittausta aiempiin.  Palkollisten etsiminen vaatii usein aivan summittaista laajojen konaisuuksien läpikäyntiä.  Sukututkija taputtaa käsiään kun löytää merkinnät V.K. 10 tai U.K. 10 (vanha kirja sivu 10 tai uusi kirja sivu 10).

Asiakirjojen tuhoutuminen on tietenkin vakava este tutkimukselle.  Joidenkin seurakuntien kohdalta löytyy jopa vuosikymmenien pituisia aukkoja lähdeaineistoissa.  Niitä on sitten yritettävä paikata muilla lähdeaineistoilla.  Tavallisempia ovat lähteiden lyhyemmät aukot tai olemassaolevien aineistojen huonokuntoisuus.  Tällöin on kuitenkin usein apua juuri näihin lähteisiin perehtyneistä harjaantuneimmista tutkijoista. 

Uudenmaan läntisen jalkaväkirykmentin rulla 1656. Everstin kompania.

Yhteiskunnallisina murrosaikoina on kuitenkin saattanut käydä niin, että normaaleja lähdeaineistoja ei olla edes tavalliseen tapaan laadittu tai tutkimuksen kohteena olevat henkilöt eivät ole välttämättä edes kuuluneet näiden lähteitten piiriin.  Suomessa tällainen aikakausi on mm. Suuri Pohjan sota, jolloin paljon ihmisiä asui pakolaisina kotipaikkakuntansa ulkopuolella.  Myöskään normaalit viranomaiset eivät kaikkialla toimineet.  Sitä ennen Ruotsin suurvaltakauden sotien aikana ihmiset oleskelivat paljolti kotipaikkakuntansa ulkopuolella ja vastaavasti Suomessa oleskeli ulkomaalaisperäistä väkeä.  Vielä hankalamman ryhmän aiheuttavat ne, joista ei voida mennä varmuuteen kuuluivatko he kotimaiseen vai ulkomaiseen väkeen.  Henkilöiden käyttämät nimet eivät välttämättä anna mitään tietoa kyseisestä asiasta.

Torppien esittämisestä rippikirjassa

Torpparisukujen tutkimisessa on omat ongelmansa.  Tässä artikkelissa keskityn eräisiin torppien esittämistapoihin rippikirjoissa.  Niitä tutkittaessa kannattaa olla huolellinen ja merkitä muistiin kaikki vähäpätöisemmiltäkin tuntuvat yksityiskohdat.  Muuten voi hyvin helposti syntyä sekaannuksia ja tutkimus ajautua aivan virheelliseen suuntaan.

Talolliset on useimmiten kirjattu rippikirjaan varsin huolellisesti ja kirjaustavat pysyvät jokseenkin muuttumattomina saman seurakunnan rippikirjasta toiseen.  Sen sijaan väliaikaisemmiksi usein arvioidut torpat ja varsinkin niiden asukkaat on esitetty vaihtelevalla tavalla.  Usein onkin vaikeaa seurata tietyn torpan tai torppariperheen vaiheita rippikirjasta toiseen.

Torppa talon yhteydessä 

Tavallisin esitystapa on se, että torppa on kirjattu talon yhteyteen.  Kun talon tiedot on yleensä kopioitu huolellisesti vanhasta rippikirjasta uuteen on kukin torppakin seurannut hyvässä järjestyksessä mukana.  Näin varsinkin pienempien talojen kohdalla, joilla on vähän torppia.  Jos vanhan jo sotkuiseksi käyneen rippikirjan kirjausjärjestystä on talon kohdalla paljonkin muutettu, kuten on isoissa taloissa usein täytynyt tehdä, muuttuu tilanne hankalammaksi.  Tulee olla huolellinen, jotta seuraa eteenpäin juuri oikean torpan tapahtumia.  Saman nimisiä ihmisiä saattaa olla paljon jo senkin takia, että tietyt nimet kulkevat suvussa tai talossa.  Talojen jakaminen saattaa siirtää torpan aivan toiseen kohtaan koko rippikirjaa. 

Olen pitänyt periaatteena, että jokaisen henkilön ja tapahtuman yhteyteen liitän rippikirjan aukeaman numeron, jotta voin aina helposti palata takaisin lähdetietoon.  Numeroksi laitan siis sen alkuperäisen numeron, joka löytyy aukeaman vasemmasta yläkulmasta, enkä kuvatietokannan kuvanumeroa.

Kylän torpat omana ryhmänään

Toinen esitystapa on kirjata kylän kaikki torpat peräkkäin omaksi ryhmäkseen.  Vaikka ne onkin useimmiten otsikoitu talojen mukaan, syntyy joskus kuitenkin ongelmia.  Aina ei ole aivan selvää, mihin taloon kukin torppa kuuluu.  Talojen nimikäytännöt ovat aikojen kuluessa voineet vaihdella tai nimiä on jäänyt kokonaan kirjaamatta.  Kun perustetut torpat ja uudet torpparit on usein kirjattu vain muitta mutkitta edellisten perään, saattavat ne olla hyvinkin epäjärjestyksessä.  Rippikirjaa vaihdettaessa uuteen on torppien järjestystä voitu sitten radikaalistikin muuttaa.

Torppa toisen seurakunnan rippikirjassa

Talojen torppia voi olla myös muiden kylien alueella kirjattuina näiden torppien joukkoon tai sitten pitäjän yhteisellä takamaalla.  Lisäksi on mahdollista, että torppia on kokonaan toisen seurakunnan alueella.  Esimerkkikuvassa nämä torpat on kirjattu kyläkunnittain talojen mukaan eikä rippikirjasta periaatteessa pääse lainkaan selville torppien todellisesta sijainnista.  Joidenkin torppien kohdalla saattaa tosin olla siitä maininta.  Tässä tapauksessa torppareiden löytämistä helpottaa rippikirjan loppuun liitetty sukunimen mukainen hakemisto.

Torppareiden luettelo

Yksinkertainen esimerkki sukututkimustyöstä

Yritän selvitellä äitini isoäidin isoisän vanhempia.

Hänestä tiedetään Jurvan rippikirjan perusteella:

Jacob Johansson (Jaakko Juhanpoika) Niemi tai Okerman

synt. 7.6.1786

vaimo: Maria synt. 1.6.1789.

SSHY, Jurva rippikirja 1830-1843 UK241 I Aa:6, 68

Yritin ensin löytää Jacobin perhettä turhaan edellisestä Jurvan rippikirjasta.  Ei ole taloa nimellä Niemi.

Sitten yritin löytää Hiskistä Jacobia ja Mariaa Jurvan vihityistä 1800-1820 selvittääkseni talon.  Ei löydy.

Kävin läpi Jurvan syntyneet 1786.  Toukokuun 16. syntynyt Johannes: isä Johan Mattss. Niemi.  Kummi Joh. Niemi.  Siis Johan Niemi –nimisiä useampia.  Mutta ei Jurvassa 1786 syntynyttä Jacob Johanssonia.

Hiskistä löytyi Jurvaan sisäänmuuttaneista 1821 sivulta 85 muuttonumero 19 Lbd. Måg Jacob Johanson Moska (Muualta tiedän, että Niemen talo on toiselta nimeltään Moska) muuttanut Laihialta.  Vaimo Maria, poika Anders, tytär Maria.  (Tiedetään: kaksi vanhinta lasta syntynyt Laihialla)

Tarkistin vielä alkuperäislähteestä.  TÄSMÄÄ.

SSHY, Jurva muuttaneet 1805-1831 UK243 I Ba:1

Nyt perhe löytyi Jurvan rippikirjasta Hautalan talosta.  Paitsi Jacobin patronyyminä onkin Jacobsson.

SSHY, Jurva rippikirja 1816-1829 UK241 I Aa:4, 85

 

Laihian poismuuttaneista perhettä ei löytynyt.

Hiskistä löytyi Laihian syntyneistä

30.4.1819

2.5.1819

Svartila

Bd. Jacob Johansson Hinsa

Maria Pehrsdr

Maria

Syntymäpäivä täsmäsi Jurvan rippikirjan kanssa.

15.11.1814

20.11.1814

Kopparby

Landbd. måg. Jacob Måska

Maria   25-30

Anders

Syntymäpäivä täsmäsi Jurvan rippikirjan kanssa.

Perhe löytyi Laihian rippikirjasta Moskan talosta, jossa Jacob on lampuoti Pehr Pehrssonin (1.11.1757-2.4.1820) vävynä.  Pehrin vaimo on Maria Hinr.dr. (2.3.1766-).  Jacobin syntymäajaksi merkitty 6.7. ja -paikaksi Pakkanen.

SSHY, Laihia rippikirja, 1814-1820 UK97-98, 119

 

Hiskistä löytyi Laihian syntyneistä:

6.7.1786

9.7.1786

Båddeby

Johan Isaacsson Packanen

Susanna

Jacob

Båddeby on suomeksi Potilan kylä.

Sama myös alkuperäislähteessä SSHY, Laihia syntyneet 1781-1807, UK 103

 

Kun tiedämme Jacobin sukunimen löytyi Hiskistä Laihian vihityistä:

27.9.1812

Bd.s. Jacob Packanen

Pig. Maria Måska

Alkuperäislähteestä löydämme sen SSHY, Laihian vihityt-kuolleet 1796-1833, UK 104

Esipolvieni tutkimus on edennyt taas pienen askeleen eteenpäin.

Lähdetietojen dokumentoinnista

Oikea sukututkijoiden perisynti on huono tai kokonaan olematon dokumentointi.  Dokumentointi tarkoittaa lähteen merkitsemistä tiedon yhteyteen.  Tieteessä dokumentointia perustellaan sillä, että ulkopuolinen voi jälkikäteen selvittää miten tutkimuksessa on päästy esitettyihin lopputuloksiin.  Tästä huolimatta tiedemiehetkin usein laiminlyövät dokumentointinsa pahanpäiväisesti.  Tutkimusten kriittiset arvioijat silloin helposti epäilevät koko tutkimuksen olevan muutenkin hataralla pohjalla.

Sukututkijat esittävät usein vastaväitteeksi, että hehän tekevät tutkimusta vain harrastukseksi itselleen eivätkä siksi tarvitse moista hömpötystä.  Harvoin tutkimme kuitenkaan aivan umpiossa.  Vaikka emme luovuttaisikaan tutkimustuloksiamme muiden käytettäviksi, me puolestamme aivan varmasti käytämme jossain määrin muiden tuloksia.  Monet ovat varmasti nähneet vanhoja sukukirjoja tai artikkeleita, joissa ei ole ollut lainkaan lähdeviitteitä.  Lopussa on ehkä ollut maininta, että tiedot on saatu Kansallisarkistosta.  Millä perusteella voimme päätellä, miten pitkälle voimme kyseiseen kirjaan luottaa?

Kun olemme itse tehneet tutkimustyötä jonkin aikaa, ehkä muutamia vuosia, tulee vastaamme vääjäämättä tilanteita, joissa haluaisimme palata takaisin johonkin hieman epävarmaksi jääneeseen asiaan.  Mutta sitten emme enää muistakaan, mistä kyseiset tiedot oikein tarkkaan ottaen saimme.  Meillä voi olla jossain muistiinpano, että ne olivat tietyn seurakunnan rippikirjassa.  Mutta seurakunnan rippikirjaa saattaa tietyn vuodenkin kohdalla olla 1000 sivua.  Jos emme tunne seurakuntaa kovin tarkoin taitaa kyseinen tietolähteemme olla tyystin hukassa.

Vielä huonommin on asian laita, jos lähteemme on ollut internetissä.  Vaikka muistaisimme osapuilleen sen sivuston nimenkin, saattaa ollakin niin, että sivustolle on tehty muutoksia.  Kyseistä tietoa ei enää ole olemassa tai emme löydä sitä.  Monesti käy vielä niinkin, että koko sivusto on poistunut palvelimelta.  Internetillä olevat sukututkijoiden sivustot, vaikka ne usein niin komeita ja perinpohjaisia ovatkin, ovat myös dokumentoinnin kannalta varsinaisia ansan paikkoja.  Virheet, legendat, huhut ja suoranaiset valheet leviävät ja kertautuvat netissä.  Kullanarvoinen on sellainen sivusto, johon lähdetieto on dokumentointu alkuperäislähteen tarkkuudella.

Olen vuosien varrella käyttänyt kaikenlaisia tapoja tietojen dokumentoimiseksi.  Toivottavasti olen oppinut matkan aikana virheistäni.  Ohessa näytän esimerkin, millä tavoin dokumentoin tietoja tällä hetkellä.  Eri sukututkimusohjelmissa on erilaiset mahdollisuudet lähdetietojen esittämiseen ja hakemistojen sekä lähdeluetteloiden käyttöön.  Käyttämässäni Reunion –ohjelmistossa tämä puoli on mielestäni hyvällä tolalla.

Esimerkkihenkilönä on isoäidinäitini Maria Jaakontytär Niemi.  Hän oli piikana Laihian Keskikylän Hopan talossa 1891-1892.  Tästä kertovaan Laihian rippikirjan tietoon on merkitty Reunionissa (kuva yllä) lähdeviite digitoituun Laihian rippikirjan 1885-1894 sivuun 421.  Ohjelmassa on kätevästi viitteelle kaksi tekstikenttää, joista pääkenttään olen sijoittanut rippikirjan nimen ja alakenttään sivunumeron.

Toisessa kuvassa sivu 421 Laihian rippikirjasta.  Käytän aina viitteissä kirkonkirjojen alkuperäisiä sivunumeroita (enkä kuvan numeroita), jolloin lähteet löytyvät riippumatta siitä mitä kopiota siitä käyttää.  Maria Jaakontytär näkyy siirtyneen sivulta 409 eli Rinnan talosta Hoppaan.  Käytän työn aikana näitä sivunumeroita jatkuvasti esillä helpottamassa työtäni.  Maria muutti muutamien vuosien sisällä useita kertoja eri talojen ja pitäjien välillä.  Hänen liikkeitään olisi ollut todella vaikea tutkia ilman huolellista dokumentointia.