Polveudun 1600-luvulla Suomeen tulleesta Gardemeister
–suvusta. Se on introdusoimaton
aatelissuku, joka on myöhemmin talonpoikaistunut. Suvun varhaisin tunnettu kantaisä on kapteeni
Hans Gardemeister, joka palveli 30-vuotisen sodan aikaisessa Ruotsin
armeijassa.
Gardemeister palveli ilmeisesti koko sotilasuransa samassa rykmentissä, Uudenmaan ja Hämeen läntisessä
jalkaväkirykmentissä. Vuonna 1655
rykmentin asemapaikka oli Riika ja muutenkin se toimi todennäköisesti
Baltiassa. Hänet mainitaan ensimmäisen
kerran furiirina 1635 ja lopulta kapteenina 1657. Hänen kuolinajastaan on useita eri tietoja
1680-luvulta. Hans Gardemeister sai
hallintaansa Sääksmäen Vuorentaan kartanon 31.5.1650. Siellä hän eli viimeiset vuotensa.
Hans Gardemeisterin syntymäaikaa ja alkuperää ei ole
tiedossa. Jo Jully Ramsay arveli suvun
olevan peräisin Westfalenista, mutta en ole missään lähteessä nähnyt
vahvistusta tälle olettamukselle. Olemme
yhdessä muiden tutkijoiden kanssa yrittäneet löytää suvun alkuperää Saksasta,
Itävallasta, Baltiasta ja jopa Sveitsistä, mutta turhaan. Olenkin ryhtynyt epäilemään alkuperän olevan
huomattavasti lähempänä.
Lähtökohdan hypoteesien tekemiseen tarjoaa Sääksmäen
kirkossa ollut Hans Gardemeisterin muistotaulu.
Sitä on tuskin tehty kovinkaan montaa vuotta Hansin kuoleman jälkeen,
joten se on varmasti hänen perheenjäsentensä hyväksymässä muodossa. Se sisältää Hansin vaakunan ja
muistotekstin. Vaikka teksti onkin
saksankielinen ei siitä asiasta todennäköisesti voine vetää paljonkaan
johtopäätöksiä. Sensijaan tärkeää on
nimen kirjoitusasu ”Gardie-Meister”.
Tätä asua käyttivät Hansin jälkeläiset vielä vuosikymmenten ajan kunnes
se lopulta yksinkertaistui Gardemeisteriksi.
Aiemmissa sotilasrullissa Hansin nimi on kirjoitettu myöskin joko
”Gardie Meister” tai ”Gardie-Meister”.
Hyvin mielenkiintoinen on kuitenkin muistotaulussa oleva Hans
Gardemeisterin vaakuna. Sitähän ei ole
säilynyt missään muussa lähteessä. Alla
olevassa valokuvassa vaakunan kuvio näkyy hieman epäselvästi, mutta kuvan
pohjalta laaditussa piirroksessa yksityiskohdat erottuvat tarkemmin. Kilven yläosassa on selällään oleva
kuunsirppi, sen alapuolella kolme tähteä ja kolme ristikkäin olevaa nuolta. Kilven poikki menee vaakasuora nauha.
Kun mukaan otetaan oheiset kolme versiota toisen suvun
vaakunasta on yhdenmukaisuus suorastaan häkellyttävä. Selällään oleva kuunsirppi, kaksi tähteä ja
risti (joka joissakin versioissa koostuu ristikkäisistä miekoista). Kyse on Ruotsin ylhäisaateliin kuuluvasta de
la Gardie –suvusta. Voisiko näillä
suvuilla olla jokin keskinäinen yhteys?
Saattaisiko jollakin de la Gardie –suvun edustajalla olla avioton lapsi,
joka on saanut sukunimen Gardie-Meister?
Hänen vaakunansa olisi mukailtu de la Gardien vaakunasta lisättynä
vaakasuoralla nauhalla äpärän merkkinä.
.gif)
Mutta kenestä de la Gardiesta voisi olla kyse? Hans on todennäköisesti syntynyt noin
1618. Sitä voidaan pitää
lähtökohtana. Johan de la Gardie (1582-1640)
nimitettiin Turun linnan käskynhaltijaksi 15.9.1611 ja toimi Suomessa eri
tehtävissä (mm. Hämeen linnan käskynhaltijana) vuoteen 1625 kunnes siirtyi
Tallinnaan. Avioitui 1609 Catharina
Oxenstiernan kanssa. Johanilla ei ollut
miespuolisia perillisiä. Hänen veljensä Jakob
de la Gardie (1583-1652) toimi Novgorodin kuvernöörinä ja myöhemmin
Tallinnan käskynhaltijana. Avioitui 1618 Ebba Brahen kanssa, jonka
kanssa oli ainakin 14 lasta.
Periaatteessa kumpikin olisi mahdollinen, mutta suurempi todennäköisyys
on Johanin puolella.
Siinähän sitä on mielikuvituksellista spekulaatiota. Täytyisi ottaa yhteyttä ruotsalaisiin
heraldikkoihin ja de la Gardie –suvun tuntijoihin, jospa sieltä suunnalta
löytyisi apuja.
